Parabeenit ovat kosmetiikassa erittäin yleisiä. On arvioitu, että jopa 90% kosmetiikasta sisältää parabeeneja. Parabeeneja käytetään kosmetiikan säilöntäaneissa. parabeenien haitallisuus on asia josta on keskusteltu pitkään. Valitettavasti vaihtoehtoja parabeeneille on harvassa. Parabeenit tai niiden välttely ovat eräs tärkeimmistä syistä, miksi valmistan itse kosmetiikkaa.

Tämä artikkeli kuuluu sarjaan ”Kosmetiikan likainen tusina”. Sarjassa kerron kosmetiikassa yleisesti esiintyvistä, haitallisista kemikaaleista. Tällä kertaa tutustumme tarkemmin parabeeneihin; mitä ne ovat ja miksi ne ovat haitallisia.

Kuva <a href="https://pixabay.com/fi/users/chezbeate-1519166/?utm_source=link-attribution&utm_medium=referral&utm_campaign=image&utm_content=1461332">chezbeate</a> <a href="https://pixabay.com/fi/?utm_source=link-attribution&utm_medium=referral&utm_campaign=image&utm_content=1461332">Pixabaystä</a>
Kuva Shahid Abdullah Pixabaystä

Parabeenit ovat kosmetiikan säilöntäaineita

Parabeenit ovat para-hydroksibentsoehapon estereitä. Yleisimpiä parabeeneja ovat etyyliparabeeni, metyyliparabeeni, probyyliparabeeni sekä butyyliparabeeni.

Parabeenit ovat erittäin tehokkaita säilöntäaineita. Niitä käytetään kosmetiikassa, pesu- ja puhdistusaineissa ja jopa elintarvikkeissa. Parabeenit estävät tehokkaasti bakteerien ja homeiden kasvua tuotteissa.

Missä tuotteissa parabeeneja esiintyy?

Suurimmassa osassa vettä sisältävissä hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa on parabeenipohjainen säilöntäaine. Parabeenit eivät ole sallittuja sertifioidussa luonnonkosmetiikassa. Myöskään sertifioimattomat luonnonkosmetiikkaa valmistavat pientuottajat eivät yleensä käytä parabeeneja säilöntäaineena.

Parabeeneja esiintyy myös luonnossa. Esimerkiksi mustikka sisältää metyyliparabeenia. Se on mustikan oma säilöntäaine. Parabeenejä on löytyy mustikan lisäksi hyvin monesta kasvista. Luonnontuotteissa parabeenipitoisuudet ovat kuitenkin todella vähäiset. Suurin osa parabeeneista saadaan kosmetiikasta ja hygieniatuotteista kuten suihkusaippuoista.

Miksi parabeeneja olisi vältettävä?

Säilöntäaineet ovat monissa tuotteissa aivan välttämättömiä. Säilöntäaineet varmistavat tuotteen turvallisuuden. Ilman säilöntäainetta tuote pilaantuisi muutamassa päivässä käyttökelvottomaksi. Parabeenit ovat ehdottomasti parempi asia kuin ei lainkaan säilöntäainetta.

Virallisten suositusten mukaan ihminen kestää parabeeneja sairastumatta 10mg/vrk painokiloa kohti. Tämä on aivan valtaisa määrä. Asiasta ollaan tietysti montaa mieltä. Teollisuus ei halua luopua tehokkaasta säilöntäaineesta ja tutkimustulokset ovat sen mukaiset. Kun parabeenit ovat joissakin tutkimuksissa todettu haitallisiksi, tekee teollisuus heti oman tutkimuksensa, jossa ne todetaan täysin turvallisiksi. On täysin päättäjien varassa, mitä tutkimuksia kulloinkin uskotaan. Siksi meidän kuluttajien pitää olla valppaina.

Parabeenien haitallisuutta koskevissa tutkimuksissa on käytetty vain yhtä parabeenia kerrallaan. Todellisuudessa tuotteissa on aina useita eri parabeeneja samanaikaisesti. Eri parabeenien yhteisvaikutusta ei ole tutkittu riittävästi.

parabeenien haitallisuus on onglma myös luonnossa. Parabeenien hajoamistuotteet ovat erittäin myrkyllisiä ja haitallisia sekä luonnolle että ihmisille.

Parabeenit ovat ärsyttäviä ja herkistäviä aineita

Parabeenit ovat erittäin yleisiä säilöntäaineita.  Jos käytät markettituotteita, jotka eivät ole luonnonkosmetiikkaa, sinun on käytännössä mahdotonta välttyä niiltä. Suurin osa väestöstä altistuu parabeeneille päivittäin. Vaikka parabeenit eivät varsinaisesti ole herkästi allergisoivia, herkistyminen on hyvin yleistä. Koska elimistö joutuu niin usein tekemisiin parabeenien kanssa, parabeeniallergia on hyvin yleinen. Yleensä kosmeettisen tuotteen vaihto ei auta asiaa sillä parabeeneja löytyy melkein joka tuotteesta. Vain luonnonkosmetiikka ei sisällä säilöntäaineita. Silloinkin sinun kannattaa varmistua siitä, että valmistaja käyttää vain luonnonkosmetiikassa sallittuja ainesosia. ECOCERT ja COSMOS sertifikaatit takaavat varmimmin tuotteen laadun. Pienien luonnonkosmetiikan valmistajien tuotteet ovat aika usein parabeenittomia mutta eivät valitettavasti aina.

Parabeenit ovat hormonihäirikköjä

Suurin huolenaihe parabeenien kohdalla liittyy niiden estrogeeneihin vaikuttaviin ominaisuuksiin. Parabeeneja on luokiteltu heikoiksi ksenoestrogeeneiksi. Ksenoestrogeenit ovat aineita, jotka jäljittelevät estrogeenia. Ksenoestrogeeneista on haittaa terveydelle. Ne sekoittavat hormonitoiminnan aikaistamalla murrosikää. Siksi lapsille suunnatuissa tuotteissa parabeeneja tulisi ehdottomasti välttää. Tanska on kieltänyt parabeenit alle 3-vuotiaiden lasten tuotteissa.

Ksenoestrogeenit kasvattavat kohdun limakalvoa aiheuttaen endometroosia. Ksenoestrogeenit aiheuttavat myös adenomyoosi nimistä, kohdussa esiintyvää, kivuliasta sairautta.

Ksenoestrogeenien vaikutusta on tutkittu mm. kalojen lisääntymisessä. Ksenoestrogeenien havaittiin keskeyttävän kalojen sukupuolielinten normaalin kehityksen. Kalat eivät pystyneet enää lisääntymään. Ksenoestrogeenit vaikuttavat myös miesten terveyteen. On arveltu, että siittiöiden määrän lasku miehillä voi johtua ksenoestrogeeneille altistumisesta kohdussa.

Toiset parabeenit ovat haitallisempia kuin toiset. On todettu, että eri parabeeniryhmillä on eriasteinen estrogeeniaktiivisuus.  Siksi Isopropyyliparabeeni, isobutyyliparabeeni, fenyyliparabeeni, bentsyyliparabeeni ja pentyyliparabeeni kiellettiin EU:n päätöksellä.

Parabeenien haitallisuus luonnossa

Parabeeneja on runsaasti kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa kuten suihkusaippuoissa ja shampoissa. Osa parabeeneista imeytyy ihon kautta elimistöön. Suurin osa huuhtoutuu viemäristä alas ja päätyy vesistöön. Parabeenit ovat kohtalaisen nopeasti biohajoavia. Jätevedenpuhdistamoissa parabeenit joko poistetaan, muutetaan kemiallisesti tai vapautetaan ympäristöön lietteen mukana. Jätevedestä pystytään poistamaan 40-98% parabeeneista. Suuri ympäristöongelma parabeenit ovat maissa, joissa jätevesiongelmaa ei ole vielä ratkaistu. Vaikka parabeenit hajoavat luonnossa nopeasti, parabeenien hajoamistuotteet voivat olla ongelma.

Shampoon ja suihkusaippuan käyttö luonnonvesissä on ongelma. Shampoissa olevat parabeenit sekä muut kemikaalit ovat vahingollisia vesistöjen kaloille ja leville. Hiuksia ei siksi koskaan saa pestä järvessä, joessa tai meressä. Pese hiukset aina kuivalla maalla ja imeytä pesuvesi imeytyskaivoon.

Parabeenien hajoamistuotteet reagoivat herkästi kloorin kanssa

Parabeenit hajoavat suhteellisen nopeasti. Niiden hajoamistuotteet ovat kuitenkin varsin ongelmallisia. Kun parabeeneja joutuu pesuvesien mukana viemäristöön, ne joutuvat usein tekemisiin kooriyhdisteiden kanssa. Muistathan että jopa hanavettä kloorataan. Natriumhypokloriittia käytetään jätevedenpuhdistamoiden desinfioinnissa. Klooratut parabeenit eivät enää olekaan biohajoavia. Ne poistetaan puhdistamon lietteen mukana pelloille. Lietteessä klooratut parabeenit säilyvät pitkään.

Klooratut parabeenit ovat moninkertaisesti haitallisempia kuin alkuperäiset parabeenit.

Klooratuilla parabeeneilla on taipumus kertyä solukalvoihin. Parabeenien hajoamistuotteet aiheuttavat mm. sikiön epänormaalia kehitystä.

Parabeenien hajoamistuotteet aiheuttavat ongelmia myös ympäristölle. Jos parabeenien hajoamistuotteita sisältävää lietettä levitetään pelloille, se valuu herkästi ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Kemikaali on erittäin myrkyllistä ja tuhoaa herkästi esimerkiksi eri levälaatuja.

Lue lisää kosmetiikan pahiksista

Siloksaanit; miksi sinun tulisi välttää siloksaaneja?

Talkki; miksi talkkia pitäisi välttää?

Nanomateriaalit kosmetiikassa

PEG yhdisteet eli Polyetyleeniglykoli

Kuten alussa totesin, jopa 90% kosmetiikasta sisältää parabeeneja. Vettä sisältävissä tuotteissa säilöntäaineita on pakko käyttää, jotta kosmetiikka olisi turvallista. Parabeenien tilalle on kaavailtu kosmetiikkaan esimerkiksi fenoksietanolia.

Opettele lukemaan INCI listaa

Lain mukaan tuotteissa ei saa olla merkintää ”ei sisällä parabeeneja”. Tämä sääntö luotiin siksi että parabeenit ovat täysin sallittuja käyttää kosmetiikkateollisuudessa. Jos INCI nimet ovat hallussasi, voit yrittää etsiä tuotteen ainesosista parabeeneja. INCI haussa niitä löytyy 25 kappaletta. Parabeenit on helppo tunnistaa ainesosaluettelosta.

Käytä sertifioitua luonnonkosmetiikkaa

Ekosertifioitu luonnonkosmetiikka ei sisällä parabeeneja. Esimerkiksi arvostetut ECOCERT ja COSMOS standardit eivät salli parabeenien käyttöä sertifioiduissa tuotteissa. Parabeenit ovat edullisia säilöntäaineita ja niitä käytetäänkin massoille suunnatuissa tuotteissa. Halutaan että tuote säilyy jopa vuosia käyttökelpoisena. Luonnonkosmetiikka on hintavampaa koska laadukkaat ja turvalliset ainesosat maksavat enemmän. Luonnonkosmetiikan säilyvyysaika on myös lyhyempi koska tuotteet eivät sisällä voimakkaita säilöntäaineita.

Vedettömät tuotteet

Mikään säilöntäaine ei hoida ihoasi. Kaikki säilöntäaineet ovat turhia tai haitallisia. Täysin säilöntäaineeton, vedetön tuote on aina parempi vaihtoehto. Siksi suosi vedettömiä tuotteita aina kun mahdollista.

Vedettömät voiteet, butterit ja balmit ovat yleensä säilöntäaineettomia. Palatuotteissakaan ei yleensä ole parabeeneja. Tavallinen tuttu ja turvallinen palasaippua onkin ihan paras vaihtoehto nestemäiselle suihkusaippualle. Monet kosmetiikan pientuottajat valmistavat säilöntäaineetonta kosmetiikkaa jättämällä veden pois tuotteesta.

Vedettömät tuotteet kannattaa aina levittää hyvin kosteutetulle iholle. Näin ne toimivat iholla aivan samoin kuin vettä sisältävät tuotteet.

Parabeeneihin kannattaa suhtautua vakavasti

parabeenien-haitallisuus
Kuva Monfocus Pixabaystä

Parabeenit ovat eräs haitallisimmista kemikaaleista arkikosmetiikassa. Harkitse siis vakavasti, miten korvaisit parabeeneja sisältävät tuotteet kodissasi. Varsinkin lapsille parabeenit ovat erityisen haitallisia.

Parabeeneja kertyy päivän mittaan eri tuotteista iholle aika iso määrä. Niitä on nimittäin ihan jokaisessa nestemäisessä käsisaippuassa sekä käsivoiteissa. Jos aloitat parabeenien vähentämisen, suosittelen vaihtamaan nestesaippuan palasaippuaan. Ihan pienillä muutoksilla saa ihmeitä aikaan.

Huolestuttaako sinua parabeenien haitallisuus?

Emulgoiva vaha on hyvin suosittu emulgaattori kotikosmetiikassa. Halusin tehdä tämän artikkelin, koska monikaan ei tiedä mitä emulgoiva vaha on. Ainesosan nimi on niin selkeä, että moni luottaa emulgoivan vahan luonnollisuuteen. Emulgoiva vaha ei kuitenkaan ole luonnonvaha kuten mehiläisvaha. Emulgoiva vaha on ollut käytössä hyvin pitkään. Siksi sille on myös keksitty kansantajuinen nimi. Todellisuudessa emulgoiva vaha sisältää kemiallisia yhdisteitä kuten muutkin emulgointiaineet. Nyt lähdemme selvittämään, mitä emulgoiva vaha todellisuudessa sisältää.

emulgoiva-vaha
Emulgoivaa vahaa

Emulgoiva vaha; mitä se on?

Emulgoiva vaha on kiinteä, valkoinen, vahamainen aine. Se yhdistetään lämmitysvaiheessa emulsion öljyfaasiin. Emulgoiva vaha on erittäin suosittu ja yleinen kosmetiikan emulgaattori. Sitä käytetään niin pesevissä kuin hoitavissakin tuotteissa. Emulgoivan vahan suosio perustuu paitsi sen monikäyttöisyyteen myös vakauteen ja helppokäyttöisyyteen. Emulgoivaa vahaa on aloittelijankin helppo käyttää. Saat valmistettua emulgoivalla vahalla tuotteita, joissa on miellyttävä koostumus. Tuotteen rakenne kestää hyvin säilytystä ja lämpötilanvaihteluita.

Emulgoiva vahaa ei voi rinnastaa luonnonvahoihin kuten mehiläisvahaan tai candellillavahaan

Olen kuullut sanottavan, että emulgoiva vaha on luonnonvahaa joka emulgoi. Näin ei todellakaan ole. Joskus sana vaha voi harhauttaa meitä. Emulgoiva vaha ei ole mitenkään rinnastettavissa luonnonvahoihin kuten mehiläisvahaan, candellillavahaan tai riisivahaan. Emulgoivan vahan yhteydessä sana vaha kuvaa ainoastaan tuotteen olomuotoa eli vahamaisuutta. Muuta yhtäläisyyttä näillä ainesosilla ei ole.

Luonnonvahat eivät sisällä synteettisiä kemikaaleja. Ne eivät pysty toimimaan emulgaattorina eli yhdistämään vettä ja öljyjä toisiinsa. Luonnonvahat eivät myöskään ole peseviä pinta-aktiiveja kuten emulgoiva vaha.

Mitä kemikaaleja emulgoiva vaha sisältää?

Emulgoiva vaha ei ole luonnonkosmetiikan ainesosa. Sen sisältämät kemikaalit ovat täysin synteettisiä lukuun ottamatta setearyylialkoholia. Emulgoivassa vahassa on lievä rasva-alkoholin tuoksu. Se kertoo tuotteen sisältämästä setearyylialkoholista. Setearyylialkoholi on rasva-alkoholi, jota valmistetaan yleisimmin palmuöljystä, joskus myös kookosöljystä.

NF-standardin mukaan emulgoiva vaha sisältää seuraavia kemikaaleja.

NF-standardi on ikivanha kemikaalistandardi. Se on kotoisin USA:sta, 1880-luvulta. NF-standardi kertoo kemikaalien koostumuksen. Standardi määrittelee, mitä ainesosia vaikkapa emulgoiva vaha saa sisältää. Kyseinen standardi ei koske koko maailmaa. Siksi emulgoivan vahan nimellä voi meillä myydä aika monenlaisia kemikaaleja. Meillä Euroopassa myytävä emulgoiva vaha sisältää usein SLS:ää eli sodium lauryl sulphate nimistä yhdistettä sekä setearyylialkoholia. SLS on ihoa ärsyttävä ja kuivattava kemikaali, joka ei kuulu luonnonkosmetiikkaan.

Voit lukea lisää SLS:tä täältä: SLS kosmetiikassa, tiedosta faktat ja vaarat. https://helenatur.com/sls-kosmetiikassa-tiedosta-faktat-ja-vaarat-2/

Mihin emulgoivaa vahaa käytetään?

Emulgoivan vahan pääasialliset käyttökohteet ovat emulsiovoiteet sekä emulgoidut pesuaineet. Emulgoiva vaha on yhtaikaa sekä pinta-aktiivinen aine että pesevä aine. Sitä käytetään emulgaattorina yhdistämään emulsiovoiteen rasvaliukoiset osat vesiliukoisiin osiin. Emulgoivaa vahaa sisältäviä emulsiovoiteita voidaan käyttää myös pesevinä tuotteina.

Pesevissä tuotteissa emulgoivaa vahaa käytetään myös pesevänä ainesosana. Usein tuotteessa saattaa olla lisäksi muita peseviä ainesosia. Emulgoiva vaha on hyvin suosittua teollisessa kosmetiikassa juuri sen monikäyttöisyyden vuoksi. Shampoot sekä suihkusaippuat sisältävät usein hoitavia öljyjä. Tuotteen ihoa kuivattava vaikutus halutaan kompensoida öljyillä. Emulgoiva vaha yhdistää tuotteen sisältämän öljyn veteen. Ilman emulgointiainetta tuotteessa olevat öljyt eivät muodosta tasaista emulsiota veden kanssa.

Miten voin korvata emulgoivan vahan kotikosmetiikassa?

emulgoiva-vaha
Kolme emulgaattoria; ylhäällä emulgoivaa vahaa, vasemmalla Vegetal ja oikealla Olivem 1000

Ymmärrän erittäin hyvin emulgoivan vahan suosion. Se on helppo, edullinen ja monikäyttöinen tuote. Voit jatkossakin käyttää emulgoivaa vahaa tuotteissasi. Tällä artikkelilla haluan ainoastaan selventää emulgoivan vahan olemusta. Emulgoiva vaha on emulgaattori.

Jos sinulle ei ole tärkeää se, että valmistamasi tuotteet ovat luonnonkosmetiikkaa, niin voit hyvin käyttää emulgoivaa vahaa jatkossakin tuotteissasi. Emulgoiva vaha ei ole mitenkään myrkyllistä. Hanki kuitenkin emulgoiva vahasi luotettavalta toimittajalta sillä tuotteissa on suuria laatueroja. Kaukomailta halvalla ostettu tuote saattaa olla kontaminoitunut.

Kaksi ekosertifioitua emulgaattoria

Jos haluat vaihtaa emulgoivan vahan luonnollisempiin emulgaattoreihin, suosittelen sinulle lämpimästi Olivem 1000 emulgaattoria. Olivem 1000 myydään vaaleina, vahamaisina hiutaleina, jotka yhdistetään voiteen öljyfaasiin. Olivem 1000 on kasviperäinen emulgaattori, joka on valmistettu oliiviöljystä. Olivem 1000 sisältää cetearyl olivatea sekä sorbitan olivatea.

Olivem 1000 on COSMOS ja ECOCER hyväksytty, helppokäyttöinen ja vakaa emulgaattori. Sillä ei ole pesevää ominaisuutta kuten emulgoivalla vahalla. Siksi se ei myöskään ärsytä eikä kuivata ihoa. Olivem 1000 sopii myös herkälle iholle ja pienille lapsille. Olivem 1000 emulgaattoria on helppo löytää kosmetiikan raaka-aineita myyvistä verkkokaupoista mikä on todella hyvä juttu.

Toinen vastaava emulgaattori on Vegetal eli Montanov 68. Vegetalia myydään valkoisina vahapelletteinä tai hiutaleina.  Se on turvallinen, COSMOS ja ECOCERT hyväksytty emulgaattori. Vegetal sisältää setearyylialkoholia sekä setearyyliglukosidia. Vegetal antaa emulsiovoiteille ihanan ihotuntuman ja rakenteen. Vegetalin käyttökohteet ja toimintaperiaate on vastaava kuin Olivem 1000. Vegetal ei ole kovin yleinen emulgaattori Suomessa. Jos haluat kokeilla Vegetalia, sinun pitää tilata se ulkomailta.

Mikä on sinun suosikki emulgaattorisi?

Moni on kysellyt minulta, miksi jaksan valmistaa itse kosmetiikkaa. Kosmetiikan valmistaminen on minulle jo niin itsestään selvä asia, että en ole sitä enää paljon miettinyt. Päätin aikoinani käyttää mahdollisimman puhdasta kosmetiikkaa, jossa ei olisi mitään turhaa. Vuosia sitten kaupoista sellaista tuotetta oli lähes mahdotonta löytää. Viime viikolla, marketissa käydessäni päätin kerrankin vilkaista kosmetiikkahyllyn tarjontaa. Sieltä löytyi tuotteita, joita analysoin tarkemmin tässä jutussa. Tarkoitus on kertoa sinulle erot kotikosmetiikan, luonnonkosmetiikan ja tavanomaisen kosmetiikan ainesosissa.

emulsiovoide-vertailu
Photo by Nataliya Melnychuk on Unsplash

Markettikosmetiikka on nykyisin varsin monipuolista

Siitä on varsin pitkä aika, kun viimeksi olen vilkaisutkaan markettien kosmetiikkatarjontaa. Yleensä vierailen erikoisliikkeissä, joista saa vain luonnonkosmetiikkaa tai tilaan tuotteita netistä. Oman lähimarketin valikoima yllätti positiivisesti, vaikka liikkeessä on massiivinen remontti meneillään. Hyllyltä löytyi myös sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Tämä on erittäin hyvä asia. Luonnonkosmetiikka alkaa olla nykyisin jo valtavirtaa. Hieno juttu!

Tiedätkö mitä kosmetiikkasi sisältää?

Kosmetiikkapakkauksissa on EU:n lainsäädännön mukaan oltava selkeä ainesosaluettelo eli INCI nähtävänä etiketissä. Moni varmasti tietää tämän asian mutta INCI:ä harvoin tulee katsottua. INCI sanasto on pääosin englantia. Monet ainesosat ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden kirjoitusasu on haastava. Yrttien, ja kasvinosien nimet ovat INCI:ssä latinaksi. Monet valmistajat ovat helpottaneet kuluttajaa kääntämällä latinankieliset kasvien nimet myös englanniksi.

Tutustu myös Helenatur sivuston INCI listaan

Kolme eri päivävoidetta ja niiden INCI listat

Avaan sinulle kolmen eri päivävoiteen INCI listat. En paljasta tuotteiden nimiä tai valmistajia, sillä en halua kenellekään negatiivista julkisuutta. Minusta on hienoa, että on olemassa yrityksiä ja yrittäjiä. Muuten meidän pitäisi valmistaa kaikki tuotteet aivan itse. Hankin itsekin kaupallista kosmetiikkaa aina välillä.

Kaksi päivävoidetta löytyi marketista ja yhden päivävoiteen valmistin itse kotona. Kaikki päivävoiteet ovat emulsioita eli niissä on suurin osa vettä. Hoitavana aineena emulsioissa on tietysti öljyt ja kiinteät rasvat. Kaikissa tuotteissa on lisäksi tehoaineita sekä apuaineita kuten emulgaattoreita, paksuntajia sekä säilöntäaineita.

Marketista löytyvä kosteuttava päivävoide

Tämä päivävoide on kotimainen tuote. En tiedä, onko tuote kokonaan valmistettu Suomessa. Pakkaus tuo mieleen hyvin kevyen ja pelkistetyn voiteen. Katsotaanpa mitä tuote sisältää.

Marketista löytyvä luonnonkosmetiikatasoinen päivävoide

Toinen marketista löytämäni päivävoide on luonnonkosmetiikkaa. Tuote on emulsio eli sisältää pääosin vettä ja jonkin verran kasviöljyjä. Tuotteella on ECOCERT sertifikaatti. Osalla ainesosista on myös luomumerkintä. Kasviperäisiä tehoaineita on tuotteessa runsaasti.

Kotitekoinen päivävoide

Vetailun kolmas tuote on kotikosmetiikkaa. Kotitekoinen päivävoide valmistuu noin 30 minuutissa. Tämä voide sisältää tehoaineena kehäkukkaa. Öljyksi valitsin runsaasti luonnollista E-vitamiinia sisältävän kylmäpuristetun auringonkukkaöljyn. Auringonkukkaöljyssä on runsaasti ihoa hoitavaa, hyvin imeytyvää linolihappoa.

Miksi haluan valmistaa itse päivävoiteeni?

Yllä olevista INCI listoista voit nähdä tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden määrän. Raaka-aineissa ja ainesosien määrässä on ratkaiseva ero. Kotikosmetiikassa olen itse päättämässä ainesosien laadusta ja määrästä.

Marketista löytynyt päivävoide sisältää valtavan määrän eri kemikaaleja.

Tässä marketin esimerkkituotteessa on myös muutama synteettinen polymeeri mukana. Synteettiset polymeerit ovat kansankielellä muovia. Tässä tuotteessa muovi on nestemäisenä (siloksaanit). Varsinaista muovisanaa käytetään yleensä vain kovetetuista synteettisistä polymeereistä. Nestemäiset muovit ovat myös haitallisia ympäristölle. Lue lisää siloksaaneista täältä.

Esimerkkituotteessa ei mikään yksittäinen ainesosa kuullosta kovin haitalliselta iholle. Markettikosmetiikka onkin puhdistunut kiitettävästi viime vuosina. Haitallisimmat kemikaalit on jätetty tuotteesta pois, vaikka nekin olisivat olleet periaatteessa sallittuja. Kokonaisuus kuitenkin muodostuu kovin monista eri ainesosista. Suuri mahdollisuus on, että kemikaalikimara alkaa lopulta ärsyttämään ihoa.

Suuri määrä erilaisia apuaineita ei ole tuotteessa hyödyttämässä ihoasi. Apuaineet ovat tuotteessa pitämässä tuotteen rakenteen kasassa ja estämästä mikrobikasvua ja härskiintymistä. Levität silti näitä apuaineita ihollesi päivittäin. Se ei välttämättä ole hyväksi ihollesi.

Luonnonkosmetiikka tasoisessa päivävoiteessa on ainesosia harkitusti

Moni ainesosa tulee suoraan luonnosta. Tuote sisältää kasviöljyjä, kasviuutteita ja kasveista valmistettuja apuaineita. Luonnonkosmetiikassa säilöntäaineet ja emulgaattorit ovat turvallisimpia mitä markkinoilta löytyy.

Tuote sisältää varsin runsaasti apuaineita. Apuaineet ovat välttämättömiä kaupallisissa tuotteissa. Apuaineet varmistavat, että tuote säilyy pitkään moitteettomassa myyntikunnossa kaupan hyllyllä ja vielä pitkään kotona. Kaupallista emulsiovoidetta ei pysty valmistamaan ilman apuaineita. Vedettömät voiteet ovat eri juttu. Niitä saa lisäaineettomina moneltakin eri valmistajalta.

Kotona valmistettu päivävoide sisältää vain muutaman ainesosan.

Valitsin emulsiovoiteeseeni ainesosat huolella juuri omalle iholle parhaiten sopiviksi. Voin itse valita sopivimmat öljyt. Auringonkukkaöljy sisältää runsaasti ihoa hellivää linolihappoa. Linolihappo on herkästi pilaantuvaa eikä sitä siksi juurikaan tapaa kaupallisesta kosmetiikasta.

Itse valmistaessani voin myös varmistua öljyn laadusta ja tuoreudesta. Me emme voi tietää kaupallisen kosmetiikan öljyjen ikää. Kummassakaan kaupallisessa tuotteessa ei ole käytetty kylmäpuristettuja öljyjä.

Emulsiovoiteet sisältävät suurimmaksi osaksi vettä. Mikä on tuotteessa käytetyn veden laatu? Yleensä kosmetiikkateollisuus käyttää tislattua vettä. Omaan tuotteeseen voin valita halutessaan aidon lähdeveden tai puhdistaa vesijohtoveden aktiivihiilisuodattimella.

Kotona valmistettu päivävoide on riisuttu kaikesta turhasta

emulsiovoide-vertailu
Photo by Jocelyn Morales on Unsplash

Tuotteen ainesosat ja niiden laatu ovat tietysti tärkeitä asioita. Tärkeää on myös se, mitä tuotteessa ei ole. Kotona valmistetusta päivävoiteesta voin jättää kaiken turhan ja iholle haitallisen pois. Luonnollisten ainesosien lisäksi vain emulgaattori sekä säilöntäaine ovat tarpeellisia. Hajusteet, paksuntajat ja synteettiset, rakennetta parantavat kemikaalit eivät hoida ihoa. Kosmetiikan sisältämät kemikaalit ovat usein hyvin allergisoivia. Monet kemikaalit ja apuaineet eivät todellakaan ole hyväksi iholle.  Miksi siis lisäisin niitä voiteeseen?

Tutkitko sinä kosmetiikan INCI listoja?

Monelle teistä on varmasti tuttu kosmetiikan tuotekohtainen aineosaluettelo eli INCI. Jokaisen kaupallisen kosmetiikkavalmisteen etikettiin tulee sisällyttää raaka-aineluettelo, josta ilmenevät kaikki tuotteen sisältämät ainesosat. Valitettavasti aivan kaikkea tietoa ei INCI:stä löydy. On olemassa ryhmä hyvinkin vaarallisia tai allergisoivia aineita, joita ei tarvitse ainesosaluetteloon merkitä. Nämä aineet ovat kosmetiikan raaka-aineiden sisältämiä epäpuhtauksia. Mitä kosmetiikan epäpuhtaudet ovat ja mistä ne tulevat? Tässä artikkelissa kerron sinulle seitsemästä yleisimmästä kosmetiikkaan piilotetusta ainesosasta.

kosmetiikan-epapuhtaudet
Photo by Nataliya Melnychuk on Unsplash

Nitrosamiinit

Nitrosamiinit ovat erittäin haitallisia kemikaaleja. Niitä ei löydy tuotteiden INCI listasta koska ne ovat piilossa muiden ainesosien sisällä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut nitrosamiinit mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi kemikaaleiksi. Lisäksi on havaittu nitrosamiinien aiheuttavan hormonihäiriöitä jo hyvin pienillä määrillä.

Nitrosamiineja voi esiintyä ihan kaikessa kosmetiikassa, jossa on säilöntäaineita. Säilöntäaineiden valmistuksessa käytettävät ainesosat voivat olla saastuneita nitrosamiineilla. Tällä hetkellä on tutkittu 55 eri kemikaalia, jotka saattavat sisältää nitrosamiina epäpuhtauksina. Yleisimmät näistä aineista ovat harmittoman tuntuiset lesitiini sekä hydrattu lesitiini. Siksi onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ainesosien laatuun. Korkealaatuisessa lesitiinissä ei ole vaarallisia epäpuhtauksia mukana.

Etyleenioksidi

Etyleenioksidi on erittäin haitallinen kemikaali, jolle altistuu aivan turhan usein. Varsinaisesti etyleenioksidia käytetään sairaaloissa desinfiointiin. Etyleenioksidilla voidaan desinfioida välineitä ja laitteita, jotka eivät kestä kuumentamista. Sairaaloissa tämä on tietysti tärkeää. Etyleenidioksidilla käsitellään myös mausteita ja siemeniä ja papuja. Etyleenioksidi lopettaa ei-toivotun mikrobikasvun elintarvikkeissa ilman kuumentamista. Elintarvikkeiden etyleenioksidipitoisuutta valvotaan tarkasti. Usein näkee uutisia markkinoilta poistetuista tuote-eristä liiallisen etyleenioksidipitoisuuden takia.

Etyleenioksidi on syöpää aiheuttava kemikaali. Liiallinen altistuminen etyleenioksidille on aiheuttanut myös mutageenejä, lisääntymisvaikeuksia sekä herkistymistä.

Mistä etyleenioksidia voi löytää kosmetiikassa?

Synteettisissä emulgaattoreissa kuten polysorbaatti-20, polysorbaatti-60 ja polysorbaatti-80 voi olla jäämiä etyleenioksidista. Myös kaikista PEG yhdisteistä saattaa löytyä etyleenioksidia. PEG-yhdisteitä käytetään kosmetiikassa yleisesti moneen eri tarkoitukseen. Voit lukea tarkemmin PEG-yhdisteistä täältä.

Etyleenioksidia voi päätyä myös kotikosmetiikkaan, jos olet käyttänyt kuivattuja mausteyrttejä (timjami, rosmariini) öljyuutoksissa. Myös siemenissä kuten seesaminsiemenet ja auringonkukansiemenet voi olla mukana etyleenioksidia. Yrttien ja siemenien tuoteselosteissa ei tarvitse mainita etyleenidioksidikäsittelystä. Kannattaa hankkia kaikki kosmetiikan raaka-aineet mahdollisimman luomuna.

1,4 dioksaani

1,4 dioksaani on hyvin yleinen piilokemikaali kosmetiikassa. Samoista tuotteista, joista voit löytää etyleenidioksidia, voit löytää myös 1,4 dioksaania sillä ne syntyvät samassa prosessissa. Yleisimmin 1,4 dioksaania esiintyy vaahtoavissa tuotteissa eli kylpyvaahdoissa ja shampoissa. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokittelee 1,4 dioksaanin mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

 Kosmetiikkatuotteita testataan myös 1,4 dioksaanin varalta. Testaaminen ei kuitenkaan ole aukotonta. Siksi on hyvä vältellä samaisia PEG-yhdisteitä ja edellä mainittuja polysorbaatteja.

Akryyliamidi

Akryyliamidi on luokiteltu ihmiselle todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Akryyliamidia voi muodostua tuotteeseen silloin kun sitä käsitellään korkeissa lämpötiloissa (paistaminen). Monissa paistetuissa elintarvikkeissa saattaa siksi olla korkeita akryyliamidipitoisuuksia.

Akryyliamidille ei ole asetettu enimmäispitoisuuksia. EU komission lainsäädännössä kehotetaan kuitenkin välttämään akryyliamidille altistumista.

Akryyliamidia löytyy kontaminoituneena sellaisista tuotteista, joissa on polyakryyliamidia, polyakryylihappoa tai polyquaternium-7.

Formaldehydi

Formaldehydi on tunnustettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Euroopan Unioni rajoittaa voimakkaasti formaldehydin käyttöä. Formaldehydiä löytyy melko usein kynsilakoista, hiuskiinteistä ja ripsiliimoista. Hyvin tavallinen formaldehydin lähde ovat säilöntäaineet, jotka sisältävät formaldehydinvapauttajia. Olen kirjoittanut formaldehydistä oman artikkelin. Voit lukea sen täältä.

Hydrokinoni

Hydrokinoni on yhdiste, joka voi esiintyä yhdessä E-vitamiinin (tokoferoli) ja sen johdannaisten kanssa. Hydrokinonia voi muodostua tuotteisiin valmistusprosessin aikana.

Hydrokinoni on luokiteltu haitalliseksi yhdisteeksi. Sen on todettu lyhytaikaisessa altistuksessa aiheuttavan voimakasta silmien ja ihon kirvelyä. Hydrokinoni kuuluu vaarallisten kemikaalien ryhmään. Se aiheuttaa mahdollisesti syöpää ja mahdollisesti vaurioittaa perimää. Sen on epäilty myös aiheuttaneen allergiaa sekä ihomuutoksia.

Hydrokinonia on lisätty mm. maksaläiskien ja pisamien vaalennukseen tarkoitettuihin voiteisiin. Luonnossa hydrokinonia löytyy esimerkiksi propoliksesta eli mehiläisvahakitistä.

Hydrokinonilta voit välttyä hankkimalla vain laadukasta E-vitamiinia kosmetiikanvalmistukseen.

PAH yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt)

PAH-yhdisteet ovat kemikaaleja, joita on tutkittu jo vuosikymmeniä. Niiden on todettu aiheuttavan ihmiselle syöpää. Varsinkin rintasyöpä yhdistetään usein PAH-yhdisteisiin. PAH-yhdisteitä voi esiintyä sekä elintarvikkeissa että kosmetiikassa.

PAH-yhdisteitä tapaa kosmetiikassa, jossa on käytetty raakaöljyä, bensiiniä tai kivihiiltä. Tällaisia tuotteita ovat vaseliinia sisältävät tuotteet sekä kivihiilitervaa sisältävät tuotteet. Tavallista puusta valmistettua tervaa voi käyttää huoletta. Hydrattu palmuöljy sisältää myös PAH-yhdisteitä.

Miten voit välttää haitalliset kosmetiikan epäpuhtaudet?

kosmetiika-epäpuhtaudet
Photo by Nataliya Melnychuk on Unsplash

Nämä edellä mainitut kosmetiikan epäpuhtaudet ovat vain esimerkkejä yhdisteistä, joita kosmetiikkaan on piilotettu. Kosmetiikka saattaa sisältää myös kasvinsuojeluainejäämiä ja ympäristömyrkkyjä. Lisäksi raaka-aineissa saattaa olla käsittelytavasta johtuen muita kemikaalijäämiä.

Jos haluat käyttää tavanomaista kosmetiikkaa, tarkkaile INCI-listaa. Vältä tuotteita, joissa on käytetty PEG-yhdisteitä. PEG-yhdisteet sekä polysorbaatti-80 ja polysorbaatti-20 ovat kuitenkin niin tavanomaisia kosmetiikassa, että niitä on aika mahdotonta välttää. Suosittelen että valitset hajustamattoman tuotteen. Monet hajusteet sisältävät uskomattoman haitallisia yhdisteitä.

Paras tapa välttää kontaminoitunutta kosmetiikkaa on ostaa ja valmistaa luonnonkosmetiikkaa. Luettelemistani kemikaaleista suurin osa esiintyy säilöntäaineissa tai hajusteissa, jotka eivät ole sallittuja luonnonkosmetiikassa. Valitsemalla luonnonkosmetiikka laatuisen tuotteen, vältyt myös useimmilta kosmetiikan piilokemikaaleilta.

Huolettaako sinua kosmetiikan epäpuhtaudet?

Siloksaanit eli polysiloksaanit ovat kosmetiikan ainesosia, joista kerron artikkelisarjassani Kosmetiikan Likainen Tusina. Siloksaanien turvallisuudesta ollaan montaa mieltä. Mutta niinhän se aina on näiden kemikaalien kanssa. Kosmetiikkateollisuus puolustaa viimeiseen asti ainesosia, joita ei pitäisi lainkaan sallia tuotteissa. Nyt otamme selvää mitä ovat siloksaanit ja missä tuotteissa niitä käytetään? Mikä tekee siloksaaneista haitallisia?

siloksaanit
Photo by Diana Polekhina on Unsplash

Siloksaanit ovat silikonipohjaisia yhdisteitä

Siloksaanit ovat polymeeripohjaisia yhdisteitä kuten muovi. Muoveista siloksaanit erottaa pii-happiketju. Siloksaanit eivät ole millään lailla luonnontuotteita. Ne valmistetaan aina synteettisesti kemian alan tehtaissa. Siloksaanit ovat yleensä kirkkaita nesteitä. Siloksaaneja on useaa eri tyyppiä.

Kosmetiikassa käytetään lähinnä syklometikoneja. Syklometikoni on 4D, 5D ja 6D siloksaanien seos. Myös dimetikoni PDMS on yleinen kosmetiikan ainesosa. Se on tuotettu käyttäen 4D siloksaania.

Siloksaaneja pidettiin pitkään turvallisina ja siksi ne levisivätkin mm. kosmetiikkaan kulovalkean tavoin. Tällä hetkellä maailmassa tuotetaan vuosittain noin 400 000 tonnia polysiloksaaneja. Kyseessä on siis massiivinen bisnes. Valtaosa tästä määrästä käytettään kosmetiikassa ja muissa kulutustuotteissa.  

Kosmetiikan lisäksi siloksaaneja löytyy muualtakin kodista. Siloksaaneja käytetään yleisesti mm. kiillotusvahoissa, tekstiilien viimeistelytuotteissa, kenkienhoidossa sekä  autonhoitotuotteissa.

Miksi siloksaaneja käytetään kosmetiikassa?

Siloksaaneja on käytetty kosmetiikassa pehmentämään, tasoittamaan ja kostuttamaan ihoa ja hiuksia. Siloksaanit myös parantavat kosmeettisten tuotteiden ominaisuuksia.

Siloksaaneilla on siis hyvin keskeinen merkitys kosmetiikassa. Siksi niitä esiintyykin ihan yleisesti monissa valmisteissa.

Siloksaanit ja ympäristö

Siloksaanit ovat ongelma ympäristölle. Ne eivät ole biohajoavia. Siloksaanit ovat eräänlaista nestemäistä muovia. Kiinteässä muodossa oleva silikoni ei ole ongelmaksi elimistölle. Voit lukea silikonista enemmin täältä.

Nestemäisessä muodossa silikonipohjaiset tuotteet ovat selkeästi toksisempia. Siloksaanit pystyvät imeytymään kudoksiin ja aiheuttamaan ongelmia vesieläimille.  Tutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siloksaanien vaikutuksesta vesistöihin. Jostain syystä siloksaanipitoisuus on vedessä laskenut mutta kaloissa noussut. Kukaan ei osaa sanoa mistä tämä johtuu.

Kosmetiikan siloksaanien ympäristövaikutuksia on tutkittu puolueettomasti jonkin verran. Kosmetiikassa käytettäviä siloksaaneja kuten syklometikoneja valmistaa käytännössä yksi suuri monikansallinen yritys. Yritys puolustaa omia etujaan raivokkaasti tekemällä jatkuvasti puolueettomat tutkimustulokset kumoavia vastatutkimuksia.

Siloksaanit ja terveys

Syklometikonit kertyvät ajan kanssa elimistöön. Niiden pelätään aiheuttavan terveydellisiä ongelmia jatkossa. EU on ollut huolissaan erityisesti 4D ja 5D siloksaaneista, joita käytetään syklometikonin valmistuksessa.

EU:ssa ja Kanadassa siloksaanit on luokiteltu erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi

Mitä tämä huoli käytännössä tarkoittaa? EU:ssa siloksaaneja voi vapaasti käyttää kosmetiikassa mutta niitä tarkkaillaan. Tilanne on siis sama kuin mikromuoveilla.

Kanadassa siloksaaneja käyttävät yritykset joutuvat raportoimaan asiasta terveysministeriölle. Siloksaanien käyttö on kuitenkin Kanadassa sallittua ja rajoittamatonta.

Jos tutkit siloksaaneja INCI hausta, niiden kohdalla on maininta: ei rajoituksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siloksaanit olisivat harmittomia aineita. Niiden haitallisuutta ei ole vain riittävän aukottomasti todistettu. Minusta tämä on ongelma lainsäädännössä.

Siloksaanien poistamiseksi kosmetiikasta ei ole käytännössä edistytty lainkaan. Vaikka siloksaanit ovat selkeästi haitallisia niin ympäristölle kuin ihmisillekin, päätökset puuttuvat.

Hanki siloksaanitonta kosmetiikkaa

siloksaanit
Photo by Diana Polekhina on Unsplash

Jos haluat välttää siloksaaneja kosmetiikassa, tutki tarkkaan tuotteesi ainesosaluettelo. Varsinkin meikit ja hiustuotteet sisältävät kovin usein siloksaaneja. Meikkituotteissa ja hiustuotteissa siloksaanit ovat lähes korvaamattomia.

Olen monta kertaa kuullut lausahduksen; jos en löydä yhtä hyvää luonnonkosmetiikkatasoista tuotetta, siirryn takaisin peruskosmetiikkaan. Tässä kohtaa sinun kannattaisi hetki miettiä arvojasi. Täydellinen meikki tai kampaus ei välttämättä ole mahdollinen ilman siloksaaneja. Voisitko tinkiä hieman tavoitteista? Onko oma ja ympäristösi terveys sinulle tärkeä? Tulisitko kuitenkin toimeen ilman siloksaaneja?

Sertifioitu luonnonkosmetiikka ei sisällä siloksaaneja. Kosmetiikan sertifiointilaitokset eivät ole kelpuuttaneet siloksaaneja missään muodossa hyväksymiinsä tuotteisiin.

Kotimaiset pienet kosmetiikkapajat tuottavat turvallista kosmetiikkaa ilman siloksaaneja. Pienillä artesaanipajoilla ei ole mahdollisuutta hankkia ja pitää yllä kalliita sertifikaatteja. Siitä huolimatta heidän tuotteensa usein jopa ylittävät luonnonkosmetiikan standardit. 

Valitsetko mieluummin luonnonkosmetiikka tasoisen meikkituotteen kuin tavanomaisen meikkituotteen?

Talkki on ollut hyvin perinteinen kosmetiikan ainesosa. Se on luonnossa yleisesti esiintyvä mineraali. Talkkia on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia kosmetiikassa. Nyt useimmat kosmetiikkabrändit ovat luopumassa talkin käytöstä. Mikä tekee talkista ongelmallisen kosmetiikkatuotteen? Kannattaako talkkia vältellä?

talkki
Kuva kinkates Pixabaystä

Talkki on hyvin yleinen mineraali

Talkkia esiintyy maapallolla hyvin useissa paikoissa. Se on hyvin pehmeä savimineraali, joka sisältää mm. magnesiumia ja piitä. Talkkia esiintyy luonnossa vihertävänä, keltaisena tai valkoisena. Talkki on vuolukiven päämineraali. Vuolukivessä voi olla talkkia jopa 50%.

Talkkia tuotetaan eniten Kiinassa. Muita talkin tuottajia ovat USA, Intia, Brasilia, Etelä-Korea, Ranska ja Suomi. Suomessa talkkia louhitaan Sotkamossa sekä Polvijärvellä.

Talkilla on monia käyttökohteita

Pehmeytensä ansiosta talkkia on hyvin helppo vuolla. Talkkikiveen voi helposti raaputtaa kynnellä jäljen. Talkki onkin ollut tuhansia vuosi hyvin suosittu materiaali veistosten, kulhojen ja työtasojen valmistukseen.

Talkkia käytetään eniten jauheena. Kosmetiikka on vain yksi talkin käyttökohteista.

Talkin ainutlaatuiset ominaisuudet tekevät siitä tärkeän ainesosan maalien, paperin, keramiikan, muovin ja kumin valmistuksessa. Talkkia käytetään yleisesti jopa hyönteismyrkyissä.

Talkin merkitys kosmetiikassa

Talkkia käytetään värikosmetiikassa laimentamaan pigmenttejä. Luomivärit ja puuterit sekoitetaan yhdistämällä pigmentti talkkiin tai johonkin muuhun laimentavaan ainesosaan.

Talkin suosio puutereiden ja luomivärien ainesosana perustuu sen kykyyn sitoa kosteutta puoleensa. Iholle levitettynä talkki vähentää nihkeyden tunnetta. Talkki myös absorboi öljyjä iholta. Tästä ominaisuudesta on hyötyä kasvojen ehostuksessa. Talkki hävittää kiillon iholta ja saa aikaan matan pinnan.

Miksi talkki on ongelmallinen ainesosa

Talkki on luonnontuote. Monilla on käsitys, että luonnontuotteet eivät voi olla haitallisia ihmiselle. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa.

Talkin ongelmat kosmetiikassa johtuvat talkin mahdollisesta saastumisesta. Asbesti on myrkyllinen mineraali, joka esiintyy samoissa mineraaliesiintymissä kuin talkki. Talkki saastuu hyvin helposti louhintavaiheessa. Toki kosmetiikkaan tarkoitettu talkki tarkastetaan asbestin varalta.

Talkin puhtauteen ei kuitenkaan kannata luottaa. Vuonna 2018 Reuters-tutkimuksessa havaittiin, että lääkeyhtiö Johnson & Johnson tiesi vuosikymmeniä, että heidän vauvantalkissaan oli mukana asbestia. Johnson & Johnson lopetti vauvantalkin valmistuksen vuonna 2020. Lopettamispäätöstä edelsi lukuisia hävittyjä oikeudenkäyntejä. Syöpään sairastuneet henkilöt ja heidän omaisensa haastoivat Johnson & Johnsonin oikeuteen tiedon pimittämisestä.

Pölyävä talkki aiheuttaa ongelmia hengitysteissä

Asbestia sisältävä talkki aiheuttaa ongelmia joutuessaan hengitysteihin. Vaara on todella suuri. Talkkia on käytetty vastasyntyneiden ihonhoitoon. Vastasyntyneen keuhkot ovat todella herkät ja puolustuskyvyttömät. Myrkytyksen oireita ovat yskä, hengitysvaikeudet, silmien ärsytys sekä kirvely.

Talkki on mahdollisesti syöpää aiheuttava aine

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokitteli vuonna 2006 talkin mahdollisiin karsinogeeneihin. Talkin epäillään olevan yhteydessä etenkin munasarjasyöpään. Vaara on suurin, jos talkkia käytetään naisen genitaalialueella.

Talkin syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta on käyty jopa oikeutta. USA:ssa useat munasarjasyöpään sairastuneet naiset haastoivat Johnson & Johnsonin oikeuteen. Naiset olivat käyttäneet yrityksen valmistamaa talkkia vuosikymmeniä. Oikeus tuomitsi Johnson & Johnsonin maksamaan 72 miljoonaa dollaria munasarjasyöpään kuolleen naisen omaisille. Tämä oli vain yksi tapaus. Johnson & Johnson on joutunut useasti oikeuteen saastuneen talkin takia ja hävinnyt aina.

Millä voin korvata talkin kosmetiikassa?

Talkkia enää harvoin kukaan suosittelee ihonhoitoon. Kosmetiikan valmistajat ovat korvanneet talkin jollain toisella mineraalilla.

Tärkkelykset

Talkin voi helposti korvata täysin vaarattomilla, kasviperäisillä ainesosilla. Monet tärkkelykset ovat suosittuja kotikosmetiikassa. Maissi-, peruna- ja riisitärkkelys ovat tuttuja monelle. Niiden avulla voi valmistaa kuivashampoota tai käyttää deodorantin raaka-aineena. ne toimivat kuten talkki keräten kosteutta iholta.

Itse pidän eniten arrowjuurijauheesta. Arrowjuurijauhe on luonnonkosmetiikan parhaita tärkkelyksiä. Se on hyvin hieno jauhe, jolla on ihoa hoitavia vaikutuksia.

Jos etsit talkin korvaajaa vauvan ihon hoitoon, valitse ehdottomasti arrowjuurijauhe. Moni pienen vauvan äiti on sen todennut erittäin hyväksi tuotteeksi. Vauvalle voit käyttää ihan vaan puhdasta arrowjuurijauhetta. Mitään lisäaineita et tarvitse.

Magnesiumkarbonaatti

talkki
Kuva PDPics Pixabaystä

Magnesiumkarbonaatti on hienoa, valkoista, kevyttä jauhetta. Sitä voidaan käyttää väri- ja jauhekosmetiikan pohjana. Magnesiumkarbonaatti imee itseensä kosteutta. Siksi sitä käytetään usein iholla talkin asemesta.

Magnesiumkarbonaattia tapaa yleisemmin kuntosaleilla. Painonnostajat ja voimistelijat hierovat sitä käsiin välttäessään hikoilua.

Lue muista kosmetiikan pahiksista

Kirjoitan nykyisin juttuja myös Nature by Ampun blogiin. Tässä juttuni Sodium Cocoyl Isethionatesta. SCI ei todellakaan ole mikään pahis vaan shampoopalojen luonnollinen ja hellävarainen raaka-aine.

Miten sinä korvaat talkin kosmetiikassa?

Muokattu 12.4.2021

Kosmetiikan nanomateriaaleista ja nanoteknologiasta ei usein kirjoiteta. Niistä löytyy avointa tietoa vain niukalti. Nanoteknologia on verrattain uusi teknologian ala. Monet teistä ovatkin kuulleet, että nanomateriaaleja löytyy UV-suojista. Tosiasiassa nanomateriaalit kosmetiikassa ovat yleistyneet hurjasti. Niitä löytyy kaikesta kosmetiikasta lähes yhtä usein kuin muovia.

Tämä postaukseni liittyy sarjaan ”Kosmetiikan likainen tusina”. Mitä ovat kosmetiikan nanomateriaalit ja miksi niistä pitäisi olla huolissaan?

nanomateriaalit-kosmetiikassa
Photo by Sharon McCutcheon on Unsplash

Nanomateriaalit ovat epämääräinen joukko ainesosia

Nanomateriaali ei ole mikään tietty kemikaali tai kemikaaliryhmä. Nano kuvaa ainoastaan materiaalin hiukkaskokoa. Itse materiaali saattaa olla hyvinkin turvallinen ainesosa. Ongelma muodostuu, kun hiukkaskokoa pienennetään tarpeeksi.

Nanokokoisen materiaalin ainakin yksi ulottuvuus tulee olla 1-100 nanometriä. Tämä on koko, jossa hiukkasella on aivan uusia ominaisuuksia. Nanokokoinen hiukkanen pystyy tunkeutumaan ihmisen ihoon ja jopa sen läpi kehoon. Tämän ominaisuuden pelätään aiheuttavan terveydellisiä ongelmia.

Nanokokoisena hiukkanen alkaa toimimaan aivan uudella tavalla niin fyysisesti kuin kemiallisestikin. Myös hiukkasen muoto ja liukenevuus vaikuttavat sen toimintaan. Nanomateriaaleja voidaan valmistaa sekä liukenevista että liukenemattomista aineista. Liukenevuudella on merkitystä siihen, kuinka haitallista aine on terveydelle.

Lue lisää postauksiani sarjasta Kosmetiikan Likainen Tusina

Nanomateriaalien vaikutusta ihmiseen ei ole tutkittu tarpeeksi

Nanomateriaalit ovat verrattain uusi keksintö. Uusia nanomateriaaleja kehitellään huimaa vauhtia. Valitettavasti nanomateriaalien turvallisuuden tutkimuksessa ei ole edistytty samaan tahtiin. Niiden laaja käyttö on nostanut esiin vakavia ongelmia.

Kaikkein haitallisimpia nanohiukkasia ovat liukenemattomat materiaalit. Nanomateriaalien vaikutusta ihmiseen on todella hankala tutkia. Aivoihin kulkeutunut nanomateriaali on havaittavissa vain ruumiinavauksessa.

Miksi nanomateriaaleista tulisi olla huolissaan?

Pienen kokonsa takia ne pystyvät läpäisemään ihon ja pääsemään jopa veriaivoesteen läpi. Kaikkein haitallisimpia ovat liukenemattomat nanomateriaalit. Onkin arveltu, että varsinkin liukenematon nanomateriaali ei pystyisi poistumaan kehosta.

Monissa tuotteissa on käytetty liukenevaa nanomateriaalia. Liukenevassa muodossa oleva nanomateriaali ei ole niin haitallista kuin liukenematon. Riittäviä tutkimuksia nanomateriaalien haitallisuudesta ei ole tehty, joten kannattaa olla varovainen.

Nanopartikkelit siirtyvät kehoon ihon läpi tai hengityksen mukana keuhkojen pinnalta. Nanomateriaalit ovat erityisen haitallisia hengitettyinä. Monissa synteettisissä hajusteissa käytetään nanohiukkasia. Myös hiuslakoissa ja muissa suihkutettavissa hiustuotteissa nanoteknologia on hyvin yleistä. Keuhkoihin nanomateriaali pääsee myös esimerkiksi irtopuutereiden välityksellä.

Missä tuotteissa nanomateriaaleja esiintyy?

Nanoteknologiaan siirtyminen on ollut iso askel kosmetiikassa. Vanhanaikaisilla tuotteilla ei enää pärjää kilpailuilla markkinoilla. Nanoteknologian käyttö on pitkälti syy siihen, miksi luonnonkosmetiikan tuotteet eivät kaikille kelpaa. Tekniset tuotteet kuten deodorantit ja meikit onnistuvat hienosti nanoteknologialla mutta hintana saattaa olla oma terveys.

Tunnetuin nanomateriaalien käyttökohde on UV-suojat eli aurinkorasvat. Aurinkorasvat ovat erittäin teknisiä tuotteita. Toimivan aurinkosuojatuotteen valmistus ei onnistu kovin hyvin edes suurelta kosmetiikkajätiltä. Nanomateriaalit ovat tehneet mahdottoman mahdolliseksi. Siksi nanomateriaalien käyttö on niin yleistä UV-tuotteissa. Aurinkosuojissa käytetään yleensä nanokokoista sinkkiä sekä titaanioksidia.

Tehokkaat deodorantit ja antiperspirantit sisältävät usein nanoteknologiaa. Nanohiukkaset tukkivat hikirauhaset ja lopettavat hien erityksen.

Puutereissa sekä meikkipohjissa käytetään yleisesti nanomateriaaleja. Nanokokoiset hiukkaset tekevät tuotteesta tasaisesti levittyvän. Nanomateriaalilla meikkipohjiin ja puutereihin saadaan luotua haluttu valontaitto ominaisuus.

Hiustuotteet kuten hiuskiinteet ovat ehkäpä vaarallisimpia nanotuotteiden lähteitä. On todettu, että nanohiukkaset ovat kaikkein myrkyllisempiä hengitettynä.

Nanomateriaaleja voit löytää periaatteessa ihan mistä kosmetiikasta tahansa. Hammastahnat, voiteet, kynsilakat ja shampoot ovat nanoteknologian uusia aluevaltauksia.

Mistä tiedän, sisältääkö kosmetiikkani nanomateriaaleja?

Nanomateriaali merkitään tuotteen INCI-nimellä. Valitettavasti nanomateriaaleja on olemassa valtaisa määrä. Kaikkien INCI-nimiä on mahdotonta muistaa. Nanomateriaalin INCI-nimessä on usein maininta ”nanoate”. Monissa nanomateriaalien nimissä ei kuitenkaan ole mitään viitettä nanomuotoon.

Tuotteissa saattaa olla myös liukenevaa nanomateriaalia, joka ei ole samalla tavalla haitallista kuin liukenematon. Tästä huolimatta joissakin liukenevissa nanomateriaaleissa on myös rajoituksia kosmetiikkakäytössä.

Miksi nanomateriaaleja ei kielletä kosmetiikan valmisteissa?

Nanomateriaalit kosmetiikassa huolestuttaa monia kansainvälisiä tutkijoita. Miksi niitä ei sitten kielletä? Nanomateriaaleille ei ole olemassa virallista määritelmää. Sama muuten pätee myös kosmetiikan muoveihin. Virallisen määritelmän puutuessa nanomateriaalit pitääkin kieltää yksi kerrallaan. Yksi INCI-nimi kerrallaan kieltäminen on hyvin hidasta ja turhauttavaa.

Nanomateriaalien rajoittamiseksi tai kokonaan kieltämiseksi pitäisi löytyä riittävästi vankkaa tutkimusnäyttöä. Sitä ei valitettavasti vielä löydy. Minua ihmetyttää kovasti, miksi uusia nanomateriaaleja silti lanseerataan jatkuvasti lisää vaikka riittävää tutkimusnäyttöä niiden turvallisuudesta ei ole.

Tällä hetkellä EU on kieltämässä tai jo kieltänyt nanokokoisen sinkkioksidin UV-suodattimena. Muihin tuotteisiin sitä kuitenkin saanee käyttää jatkossakin. Muualla maailmassa kaikki nanomateriaalit ovat sallittuja kosmetiikassa. Joihinkin nanomateriaaleihin saattaa silti liittyä rajoituksia kosmetiikkakäytössä.

Luonnonkosmetiikkakin saattaa sisältää nanomateriaalia

nanomateriaalit-kosmetiikassa
Photo by Sharon McCutcheon on Unsplash

Tähän kappaleeseen minun piti tehdä korjaus. Olen ollut siinä käsityksessä että luonnonkosmetiikassa ei ole nanokokoisia ainesosia. Näin ei valitettavasti olekaan. Markus Hämynen GreenDealista kertoi että myös luonnonkosmetiikka saattaa joskus sisältää nanokokoisia ainesosia. Varsinkin fysikaaliset aurinkorasvat ovat tuotteita joissa nanokokoa hyödynnetään. Tämä on erittäin ikävä tieto.

Luonnonkosmetiikkatasoisissa UV-suojissa sinkki ja titaani ovat yleensä isommassa hiukkaskoossa. Luonnonkosmetiikassa saattaa kuitenkin esiintyä ainesosia jotka ovat nano-muodossa. INCI-listaa lukiessasi voit bongata nanomateriaalit helposti. Ne ovat ilmoitettu tuotteessa merkinnällä ”nano”.

Monet aitoa luonnonkosmetiikkaa valmistavat yritykset ovat ilmoittaneet että heidän tuotteissaan nanopartikkeleita ei ole. Kannattaa kysäistä valmistajalta tai myyjältä tarkemmin tuotteiden nanomateriaaleista.

Vaikka nanoteknologialla voidaan luoda huomattavasti tehokkaampia tuotteita, monet luonnonkosmetiikan valmistajat tinkivät tehokkuudesta ja välttävät nanomateriaaleja. Terveys on meille kaikille tärkeä asia.

Tässä sinulle hyvä artikkeli nanomateriaaleista ja niiden käytöstä kosmetiikassa.

Kumman sinä valitsisit; tehokkaasti hikoilua estävän, nanoteknologiaan perustuvan deodorantin vai turvallisemmista ainesosista valmistetun deodorantin?

PEG yhdisteet eli Polyetyleeniglykoli löytyy monista kosmetiikan tuotteista. Markettien hyllyltä on vaikea edes löytää tuotetta, jossa tätä mystistä ainesosaa ei olisi. Monet miettivät, onko PEG yhdisteet turvallisia ja miksi niitä käytetään kosmetiikassa.

Tämä artikkeli kuuluu sarjaan ”Kosmetiikan likainen tusina”. Sarjassa esittelen sinulle 12 kosmetiikan pahista. Aikaisemmin olen kirjoittanut artikkelin formaldehydin vapauttajista. Miksi PEG yhdisteet ovat päätyneet likaiseen tusinaan? Ovatko PEG yhdisteet välttämättä haitallisia? Siitä lähdemme ottamaan selvää nyt!

peg-yhdisteet
Kuva Jill Wellington Pixabaystä

Mitä on PEG eli polyetyleeniglykoli?

Polyetyleeniglykoli on synteettinen kemikaali, jota valmistetaan kemiantehtaissa. Se on polyeetteri, joka on johdettu raakaöljystä. PEG ei siis kuulu luonnonkosmetiikkaan eikä myöskään vegaaniin kosmetiikkaan. PEG ei ole vain yksi yhdiste. Siitä on valmistettu tuhansia eri sovelluksia. PEG yhdisteitä käytetään laajasti eri teollisuuden aloilla

Mistä tiedän, onko tuotteessa PEG yhdisteitä?

PEG yhdisteitä käytetään kosmetiikassa hyvin runsaasti ja hyvin erilaisiin tarkoituksiin. INCI hausta niitä löytyy 1464 kappaletta. On selvää, että niitä kaikkia ei voi mitenkään muistaa ulkoa. PEG yhdisteet on varsin helppo kuitenkin löytää tuotteen INCI listasta. PEG yhdisteiden INCI nimissä esiintyy lähes aina (tai aina) kirjainlyhenne PEG.

Miksi PEG yhdisteistä pitäisi olla huolissaan?

PEG yhdisteet ovat itsessään täysin myrkyttömiä. Ne on todettu turvallisiksi apuaineiksi jopa rokotteisiin ja elintarvikkeisiin. PEG yhdisteiden ongelmat liittyvätkin niiden mahdollisiin epäpuhtauksiin. PEG yhdisteet valmistetaan monimutkaisen prosessin avulla. Riippuen valmistusmenetelmästä, polyetyleeniglykoli saattaa olla hyvin epäpuhdasta. Heikkolaatuisesta tuotteesta saattaa löytyä myrkyllistä etyleenidioksidia sekä 1,4-dioksaania.

Etyleenidioksidi

Etyleenidioksidi on ihmiselle mahdollisesti syöpää aiheuttava aine. Se on yhdistetty joissain tutkimuksissa rintasyöpään. Sen on myös todettu vahingoittavan ihmisen hermostoa ja solujen kehitystä. Etyleenidioksidi on hyvin haitallista hengitettynä. Se on yksi syy miksi siivousaineita ei pitäisi koskaan käyttää spraypullossa. Monilla siivoojilla on todettu keuhkosyöpää johtuen siivouskemikaalien hengittämisestä. Etyleenidioksidi myös imeytyy erittäin hyvin jopa vaatteiden ja kenkien läpi aiheuttaen ärsytystä ja ihotulehdusta.

1,4-dioksaani

1,4-dioksaani on ihmiselle myrkyllinen aine. 1,4-dioksaani vahingoittaa maksaa ja munuaisia. Sen hengittäminen ja nieleminen aiheuttaa huonoa oloa, oksentelua, uneliaisuutta ja jopa tajuttomuutta. 1,4-dioksaani pystyy hyvin helposti imeytymään ihon läpi elimistöön.

Dioksaani ei ole helposti biohajoavaa vaan se kertyy pohjavesiin. Dioksaanilla saastuneet pohjavedet pysyvät juomakelvottomina jopa vuosikymmeniä.

PEG yhdisteet tehostavat muiden aineiden imeytymistä ihoon

Tämä on toivottava vaikutus mutta siitä saattaa olla myös haittaa, jos tuote on hyvin epäpuhdas. PEG yhdisteiden epäpuhtauksien vaikutukset korostuvat entisestään, jos niitä käyttää rikkoutuneella iholla. Jos ihollasi on esimerkiksi ihottumaa, hiertymää tai muuta ärsytystä, kannattaa käyttää mahdollisimman puhtaita tuotteita.

Kosmetiikkaan dioksaania saattaa päätyä myös muuta kautta kuin PEG yhdisteiden epäpuhtauksissa. Siksi suosittelenkin sinua aina käyttämään ja valmistamaan vain luonnonkosmetiikkaa.

PEG yhdisteet saattavat allergisoida

Toinen huolenaihe on PEG yhdisteiden mahdollisesti aiheuttamat allergiat. Koska PEG yhdisteet ovat niin yleisiä elintarvikkeissa, siivouskemikaaleissa ja kosmetiikassa, herkistymisen mahdollisuus on ilmeinen. PEG vasta-aineita onkin havaittu USA:ssa jo 72% väestöstä.

Kuinka moni on tullut miettineeksi kosmetiikka-allergiansa mahdolliseksi aiheuttajaksi niin yleisiä PEG yhdisteitä. PEG yhdisteille herkistymisen voit itse testata jättämällä ne joksikin aikaa pois sekä kosmetiikasta, siivouskemikaaleista että ruokavaliosta. Myös käyttämissäsi lääkkeissä saattaa olla PEG yhdisteitä. Lääkkeet voit vaihtaa vain konsultoimalla hoitavaa lääkäriäsi.

PEG yhdisteiden puhtautta seurataan tarkasti EU:ssa

peg-yhdisteet
Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Euroopan Unionissa kiinnitetään erityistä huomiota kemikaalien turvallisuuteen. Euroopassa valvotaan tarkasti myös PEG yhdisteiden puhtautta. Sinun ei siis tarvitse olla kovasti huolissasi käyttämiesi tuotteiden 1,4-dioksaani tai etyleenidioksidi pitoisuuksien suhteen. Edellyttäen tietysti, että hankit kosmetiikkasi Suomesta tai EU:n alueelta.

Eniten olisin huolissani EU:n ulkopuolelta, netin kautta tilatuista tuotteista. Niissä kun voi haitallisten aineiden pitoisuudet olla ihan mitä vaan. Esimerkiksi USA:ssa liittovaltion lainsäädäntö ei vaadi kontaminaatiosta johtuvan 1,4-dioksaanin poistamista kosmetiikasta.

Tässä yhteydessä voinkin taas lämpimästi suositella sinulle kotikosmetiikan valmistusta. Valmistamalla itse kosmetiikkasi, tiedät, mitä kemikaaleja tuotteessasi on. Myös kotimainen luonnonkosmetiikka on hyvin korkealaatuista ja vapaata kaikista mahdollisesti haitallisista kemikaaleista.

Vältteletkö sinä PEG yhdisteitä?

Luonnonkosmetiikan ja kotikosmetiikan suosio perustuu aika suurelta osin haitallisten aineiden välttelyyn. Kosmetiikassa on vuosikymmeniä käytetty hyvinkin vaarallisia aineita. Haitallisten kemikaalien käyttö on viime aikoina dramaattisesti vähentynyt, sillä tieto kemikaalien haitoista on levinnyt. Yleensä ne kaikkein vaikeimmin lausuttavat kemikaalit tuntuvat olevan niitä kaikkein haitallisempia. Eräs haitallisimmista aineista kosmetiikassa on formaldehydi ja nykyisin erityisesti formaldehydin vapauttajat. Mitä ovat formaldehydi ja formaldehydin vapauttajat ja miksi niitä tulisi välttää?

formaldehydi-kosmetiikassa
Kuva Alex Kondratiev on Unsplash

Formaldehydi on ollut yleinen ainesosa kosmetiikassa

Formaldehydi on väritöntä mutta voimakkaasti tuoksuvaa kaasua, joka syttyy helposti palamaan. Formaldehydiä löydät varsin monesta paikasta. Sitä käytetään lannoitteissa, lääkkeissä sekä apuaineena paperin ja vanerin valmistuksessa sekä lukuisissa rakennusmateriaaleissa.

Formaldehydiä käytetään useimmin formaliinin muodossa. Formaliini on vesiliuos, jota käytetään kosmetiikan säilöntäaineissa. Säilöntäaineista formaldehydia vapautuu hyvin pieniä määriä kerrallaan. Siitä nimitys formaldehydin vapauttajat. Formaldehydin vapauttajien ansiosta bakteerit ja muut mikrobit eivät pääse pilaamaan kosmeettista tuotetta.

Miten formaldehydille altistuu?

Formaldehydi kosmetiikassa on todettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Sen on todettu edistävän kasvainten kasvua. Formaldehydia erittyy hyvin pieniä määriä formaldehydin vapauttajista. Voit saada kehoosi formaldehydia

Formaldehydi on erityisen vaarallista hengitettynä. Siksi kannattaa varoa erityisesti tuotteita, jotka ovat suihkutettavassa muodossa. Myös kylpytuotteet ja shampoot höyrystyvät käytettäessä ilmaan.

Formaldehydi aiheuttaa ihoärsytystä

Formaldehydi pitoisuudet tuotteissa ovat hyvin alhaiset. Formaldehydipitoisuudet moninkertaistuvat heti jos käytät yhtä aikaa montaa formaldehydin vapauttajaa sisältävää tuotetta. Glykosal ja natriumhydroksimetyyliglysinaatti voivat aiheuttaa ihoärsytystä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Ihoärsytys kuitenkin katoaa välittömästi tuotteen käytön loppuessa.

Sinun kannattaa varoa formaldehydin vapauttajia, varsinkin jos olet kampaaja tai kosmetologi. Voit silloin altistua formaldehydille moninkertaisesti verrattuna normaaliväestöön.

Mihin kosmeettisiin tuotteisiin käytetään formaldehydiä?

Yleisimmin löydät formaldehydin vapauttajia kynsilakoista, ripsiliimoista, hiuskiinteistä, kaikista värikosmetiikkatuotteista, saippuoista, voiteista, deodoranteista ja shampoista. Voit siis käytännössä löytää formaldehydin lähteen aivan kaikesta kosmetiikasta. Formaldehydi on hyvin tehokas säilöntäaine ja siksipä sen suosio onkin vankka.

Formaldehydiä lisätään harvoin tuotteisiin sellaisenaan

formaldehydi-kosmetiikassa
Kuva: ThisisEngineering RAEng on Unsplash

Formaldehydin käyttö säilöntäaineena kiellettiin EU:n alueella vuonna 2016. Sen käyttö valmiiksi sekoitettuna säilöntäaineeseen on kuitenkin edelleen luvallista.  Löydät formaldehydiä tuotteiden INCI:stä ainakin seuraavilla nimillä:

Nämä aineet ovat ns. formaldehydin vapauttajia. Niistä erittyy ajan kuluessa pieniä määriä formaldehydiä. Näin tuotteen säilyvyys varmistetaan.

Formaldehydi on haitallista myös todella pieninä määrinä

Formaldehydin vapauttajat erittävät formaldehydiä vain todella pieniä määriä. Jo tämä kertoo paljon aineen tehosta. Lainsäätäjä on määrännyt formaldehydin vapauttajan enimmäispitoisuudeksi kosmeettisissa tuotteissa 0,2%. Formaldehydin vapauttajasta on myös ilmoitettava pakkausselosteessa.

Myös hyvinkin pieni määrä formaldehydiä vaikuttaa haitallisesti elimistön toimintaan. Varsinkin jos päivittäin käyttämäsi tuotte sisältää formaldehydin vapauttajan, voi ongelmia ilmaantua. Haitallisuutta lisää se, että formaldehydin vapauttajia löytyy useammasta päivittäin käyttämästäsi kosmeettisesta tuotteesta, muusta kemikaalista ja vaikkapa asuntosi rakennusmateriaaleista.

Miksi formaldehydin vapauttajia vielä käytetään säilöntäaineena?

Tieto formaldehydin vaaroista on kiirinyt kosmetiikan käyttäjien pariin. Monet valmistajat ovatkin luopuneet tästä vaarallisesta säilöntäaineesta. On kuitenkin arvioitu, että formaldehydinvapauttajia käytetään säilöntäaineena vielä jopa 20% kosmeettisista tuotteista. Meillä kaikilla siis saattaa olla hyllyssä tällainen tuote. Miksi näin on, siihen on monta syytä.

Valmistajat pitävät hyötyä suurempina kuin haittoja

Valmistajat välttävät kemikaaleja jotka aiheuttavat herkästi välittömiä ihoreaktiota. Kutina, kirvely ja punoitus olisi huono signaali kuluttajalle. Syöpä sen sijaan kehittyy hitaasti, vuosien mittaan. Kukaan ei voi varmuudella sanoa mistä syöpä johtuu. Syöpää ei välttämättä yhdistetä kosmetiikkaan.

Toiset formaldehydin vapauttajat ovat vaarallisempia kuin toiset. Toiset ovat erittäin allergisoivia, toiset taas erityisen hyvin siedettyjä. Kosmetiikan valmistajat pitävät yhä formaldehydin vapauttajien hyötyjä parempina kuin niiden haitat ovat.

Kvaternium-15 on erityisen herkistävä aine. Kvaternium-15 käytölle perusteet ovat löytyneet vain sen tehosta säilöntäaineena. Kvaternium-15 ollaan kieltämässä koska sen epäillään aiheuttavan syöpää. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

DMDM- hydantoini on erityisen hyvin siedetty säilöntäaine, jota lisätään myös vauvojen tuotteisiin. On katsottu, että formaldehydiä ei vapaudu niin paljoa, että siitä olisi kovasti haittaa terveydelle. Jokainen voi itse harkita, haluaako vauvalleen lainkaan formaldehydinvapauttajia.

Glyoxali, jota on etenkin kynsilakoissa, on kohtalaisen voimakas ihoallergeeni. Sen käyttöön suhtaudutaan varoen. Silti glyoxaalia löytyy hyvin monesta tuotteesta.

Miten vältyt käyttämästä formaldehydin vapauttajia

formaldehydi-kosmetiikassa
Kuva Alex Kondratiev on Unsplash

Lue kaikki INCI:t huolellisestija vältä yllä lueteltuja formaldehydinvapauttaja nimikkeitä.  Nykyisin valmistajat pyrkivät löytämään vaihtoehtoisia säilöntäaineita formaldehydin vapauttajien tilalle. Siksi kannattaa kiinnittää huomio varsinkin vanhoihin kosmetiikkapakkauksiin.  Vanhat kosmetiikkapakkaukset kannattaa tuhota ja hävittää oikeaoppisesti. Lue kosmetiikan kierrätysohjeet Teknokemian Yhdistyksen sivuilta.

Luonnonkosmetiikassa ei ole koskaan formaldehydin vapauttajia

Paras keino välttää formaldehydiä on hankkia aitoa luonnonkosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikassa ei saa käyttää lainkaan formaldehydin vapauttajia. Luonnonkosmetiikkaa on kaikki luonnonkosmetiikan sertifikaatilla merkitty kosmetiikka (mm. COSMOS ,ECOCERT, Cosmebio, Demeter, EcoControl ja Ecogarantie). Lue lisää sertifikaateista Pro Luonnonkosmetiikan sivuilta

Voit myös valmistaa itse omaa kosmetiikkaa. Näin tiedät taatusti mitä tuotteesi sisältää. Tässä blogissa on sinulle monta hyvää ja helppoa reseptiä kokeiltavaksi.

Luetko sinä tarkkaan kosmetiikkapakkauksista INCI:t ennen ostopäätöstä?

Yksi erittäin hyvä syy siirtyä luonnonkosmetiikkaan on perinteisessä teollisessa kosmetiikassa olevat kemikaalit. Usein arvostellaan ja pelätään kosmetiikan kemikaalien mahdollisia vaikutuksia terveyteen. Ne voivat olla joskus hyvinkin myrkyllisiä. Monet kemikaalit eivät kuitenkaan aiheuta terveydelle suoraa riskiä. Ne voivat olla kuitenkin erittäin haitallisia iholle sekä ympäristölle. Yksi erittäin yleinen ainesosa kosmeettisissa tuotteissa on Sodium Layryl Sulfate eli SLS. Seuraavaksi kerron sinulle mitä SLS kosmetiikassa merkitsee.

sls-kosmetiikassa
Kuva Tianyi Ma on Unsplash

Mitä on Sodium Layryl Sulfate

SLS eli sodium layryl sulfate eli suomeksi natriumlauryylisulfaatti on hyvin monipuolinen kemikaali. SLS kosmetiikassa on käyttötarkoituksiltaan hyvin laaja.

SLS tuotantoon voidaan käyttää joko mineraaliöljyä eli maaöljyä, jota pumpataan öljylähteistä tai kasviöljyjä kuten kookosöljyä tai palmuöljyä. SLS:a tuotetaan kemiallisessa prosessissa layryylialkoholista ja rikkihaposta. Kemikaali neutraloidaan natriumkarbonaatilla eli pesusoodalla.


SLS on pinta-aktiivinen aine

Pinta-aktiiviset aineet eli tensidit ovat hyvin monikäyttöisiä kemikaaleja. Ne poistavat veden pinnalta jännityksen, jonka avulla vesipisara pysyy pisaran muodossa. Kun pintajännitys poistuu, pystyy vesi tunkeutumaan syvemmälle ja laajemmalle. Tensidit ovat hyvin peseviä eli irroittavat tehokkaasti rasvaa ja muuta likaa.

SLS:lla on amfifiilisia ominaisuuksia. Se tarkoitaa sitä, että SLS toimii emulgaattorina. Lisäämällä SLS:a tuotteeseen saadaan vesi ja öljy yhdistymään voiteeksi.

SLS on hyvin vaahtoavaa. Se muodostaa paksua, kestävää vaahtoa kaikissa tuotteissa mihin sitä on lisätty.

SLS on eräs yleisimmistä kemikaaleista kosmetiikassa

Monipuolisista ominaisuuksista johtuen SLS on hyvin suosittua. Sitä löytyy melkein poikkeuksetta aivan kaikesta kosmetiikasta alkaen shampoista ja suihkusaippuoista aina kosteusvoiteisiin ja puhdistusmaitoihin asti. Löydät SLS:a aivan varmasti myös tavanomaisista hammastahnoista.

On hyvin vaikea keksiä tuotetta johon SLS ei sopisi. Yksi aine, jolla on näin monta tarpeellista ominaisuutta ei voi jää mistään tuotteesta pois.

Miten SLS vaikuttaa iholla ja hiuksissa

sls-kosmetiikassa
Kuva Tianyi Ma on Unsplash

SLS on hyvin siedetty ainesosa

SLS sopii iholle siksi että se ei aiheuta juurikaan allergioita tai yliherkkyyttä. Jos olet herkistynyt jollekin kosmetiikan ainesosalle se ei todennäköisesti ole SLS vaan jokin aivan muu ainesosa. Kosmetiikkateollisuudella on kokemusta kymmenien vuosien ajan SLS:n sopivuudesta ihonhoitoon. Se on todettu periaatteessa turvalliseksi ja siksi sitä käytetään aivan ensimmäisenä vaihtoehtona.

Henkilöt jotka eivät siedä kasvupohjaisia tuotteita saattavat sietää hyvin SLS:a.

SLS ei myöskään ole todettu karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi kemikaaliksi.

Vaikka SLS ei varsinaisesti aiheuta herkistymistä, ei se kuitenkaan tee siitä iholle turvallista ainesosaa.

Miksi SLS ei sitten ole hyvä ainesosa kosmetiikassa.

SLS kosmetiikassa merkitsee myös ihon kuivumista

SLS kosmetiikassa merkitsee aina myös voimakasta pesutehoa. Siksi se kuivattaa ihoa ja hiuksia. SLS on juuri se ainesosa shampoissa, joka aikaansaa narskuvan puhtaat hiukset. Vastaavaa pesutulosta on hyvin vaikea saada aikaan millään muulla kosmetiikan ainesosalla. Koska olemme tottuneet käyttämään voimakkaasti peseviä shampoita ja pesuaineita läpi koko elämämme on narskuvan puhdas pesutulos meidän normaali.

Suihkusaippuoissa ja shampoissa SLS on parhaiten siedetty sillä niitä ei jätetä iholle vaan huuhdellaan nopeasti pois. Tämä vähentää aika paljonkin ihoärsytystä.

SLS:a käytetään narskuvan puhtaan pesutuloksen vuoksi yleisesti myös kodin puhdistusaineissa ja pyykinpesuaineissa. Kannattaa miettiä sopiiko sama kemikaali sekä ihon-, hiusten-, hampaiden-, lattioiden- ja pyykinpesuun.

Suihkusaippuoissa SLS:n turhan pesevää vaikutusta on laimennettu lisäämällä tuotteeseen öljyjä. Kosmetiikkateollisuus puhuu hoitavista suihkusaippuoista. Kysynkin miksi lainkaan käyttää tuotteissa SLS:a jos se aiheuttaa iholle ongelmia.

SLS on voiteiden yleisin emulgaattori

sls-kosmetiikassa
Kuva Tianyi Ma on Unsplash

SLS on eräs vakaimmista ja tehokkaimmista emulgaattoreista. Se on myös erittäin edullinen. Miltei kaikissa kosmeettisissa voiteissa on SLS emulgaattorina.

Kun hankit kotikosmetiikan emulgaattoreita vältä emulgoivaa vahaa. Kaikki emulgoivat vahat ovat valmistettu SLS: a. Emulgoiva vaha on hyvin kuivattava ainesosa. Sitä ei kannata käyttää ainakaan iholle jätettäviin tuotteisiin. Monet valmistavat emulgoivan vahan avulla shampoota ja suihkusaippuaa. Siihenkin tarkoitukseen on olemassa parempia emulgaattoreita.

SLS aiheuttaa ärsytystä iholla ja silmissä

SLS:n aiheuttama ärsytys johtuu juuri sen pesevyydestä. Ihon kaikki oma suojaava rasva ja tali peseytyvät hyvin tehokkaasti pois. Näin iho altistuu monelle ulkopuolelta tulevalle ärsykkeelle helpommin. Tali ja rasvakerroksen poistaminen aiheuttaa kutinaa ja ärsytystä. Varsinaista allergiaa ja yliherkkyyttä tämä ei kuitenkaan ole.

SLS myös pahentaa aikaisempia iho-oireita. Jos ihottumaista ja kuivaa ihoa pestään jatkuvasti hyvin pesevillä tuotteilla saattaa oireet pahentua.

SLS hammastahnoissa

emulsio
Kuva Nico Mksmc on Unsplash

Eräs suosituimmista käyttökohteista SLS:lle on hammastahnat. Hammastahnan toivotaan vaahtoavan. Ihmiset eivät usko tahnan puhdistavan ilman vaahtoa. SLS:n vaahtoavaa ominaisuutta käytetään hammastahnoissa hyödyksi hyvin yleisesti. Vaahtoamattomia tahnoja on todella vähän markkinoilla. On erittäin vaikea löytää normaalista kaupasta sellainen hammastahna jossa ei olisi SLS:a.

SLS:n on todettu myös vaikuttavan suussa oleviin hajuihin. Se neutralisoi hajuja jonkin verran. Siksi se on erittäin toivottu kemikaali hampaidenhoidossa.

SLS tekee tuhojaan myös suussa. Sen on todettu aiheuttavan aftoja eli pieniä kipeitä rakkuloita suun limakalvoille. Aftoista kärsineet henkilöt ovat vaihtaneet hammastahnan luonnollisempaan versioon ja päässeet näin lopullisesti eroon aftoista.

Myös suupielen haavojen ja rohtuneiden, halkeilleiden huulien on todettu usein johtuvan SLS:a sisältävästä hammastahnasta. Ainakin sinun kannattaa kokeilla hammastahnan vaihtamista, jos kärsit tällaisista vaivoista.

SLS:n väitetään myös vähentävän fluorin vaikutusta hammastahnoissa. Tässä vielä yksi syy välttää SLS:a hammastahnoissa.

SLS ja palmuöljy

SLS sisältää lauryylihappoa, joka on esimerkiksi kookosrasvan luonnollinen ainesosa. Joskus SLS:a kutsutaankin sodium coco sulfateksi korostaen, että layryylihappo on peräisin kookoksesta. Kemikaali on kuitenkin täysin sama ja aivan yhtä haitallinen iholle ja hiuksille kuin SLS.

Sodium layryl sulfaatin layryylihappo saadaan usein maaöljystä tai kookoksesta mutta myös palmuöljystä. Jos haluat eettisistä syistä välttää palmuöljyn käyttöä, niin varmistu layryylihapon alkuperästä. Voi olla, että se on mahdoton tehtävä. Kemianteollisuuden komponentteja myydään ristiin rastiin ympäri maailman. Jonkin yksittäisen ainesosan selvittäminen ei aina onnistu, ellei tuottaja ole vastuullinen yritys.

Miten löydät SLS:n kosmetiikasta

emulsio
Kuva Nico Mksmc on Unsplash

Sinun kannattaa opetella tunnistamaan INCI-listoissa kaikki ne monet nimet, joilla SLS ja sen sukulaiset esiintyvät tuotteissa. Se ei todellakaan ole helppoa. Kosmetiikkateollisuus ei haluaisi luopua hyvästä, monipuolisesta ja edullisesta raaka-aineesta. Siksi SLS:a on nimetty yli 100:lla eri kemiallisella ja kaupallisella nimellä. Kuluttajan on siis aika mahdotonta oppia kaikkia mahdollisia nimiä samalle kemikaalille.

Alla on kuitenkin muutama yleisin nimi. Tavallisinta on vaihtaa SLS:n sana layryl sanaksi coco. Näin annetaan mielikuva luonnollisesta ainesosasta. Näin ei kuitenkaan ole. SLS on aina synteettinen kemikaali jota ei löydy luonnosta.

SLS eri nimillä

Samankaltaisia aineita, joita kannattaa myös välttää

Miten voit korvata SLS sisältävät tuotteet

tensidit
Kuva Nico Mksmc on Unsplash

Kaikkein helpoin tapa korvata SLS on käyttää saippuapohjaisia tuotteita. Marseillesaippua sisältää vain luonnollisia ainesosia ja sopii iholle todella hyvin.

Hiustenpesuun on olemassa nykyisin paljon sulfaatittomia vaihtoehtoja. Niitä kannattaa kysellä sellaisista liikkeistä, jotka myyvät vain luonnonkosmetiikkaa. Heillä on paras tuntuma sulfaatittomiin tuotteisiin.

Suomeen on rantautunut Curly Girl metodi, jolla hoidetaan kiharaa hiusta. Gurly Girl tuotteilla voi hoitaa kyllä ihan suoraakin hiusta sillä ne ovat paljon hellävaraisempia eivätkä sisällä silikoneja eikä sulfaatteja.

Hammastahna kannattaa vaihtaa luonnonmukaisempaan laatuun. Muista kuitenkin että viherpesu on yleistä. Monet luonnonkosmetiikaksi mielletyt hammastahnat sisältävät SLS:a jossain muodossa. Ihmiset kun eivät osta tahnaa, joka ei vaahtoa. Tässä linkissä on sinulle ohje helppoon kotitekoiseen hammastahnaan.

Jos haluat itse valmistaa omia pesuaineita hiuksille, kokeile vaikkapa aloe vera mehua josta olen kirjoittanut täällä. Aloe vera sisältää saponiineja, jotka ovat luonnon omia puhdistavia aineita. Ne eivät pese ihoa liian puhtaaksi eivätkä poista ihon omaa suojaavaa talikerrosta.

Herättikö tämä juttu jotain kysymyksiä? Kysy ihmeessä kommentointiosiossa sinua askarruttavista asioista!

enEnglish